Verkkokameran asettelu ja taustan valinta haastattelua varten

Kamera silmien korkeudelle

Kuvan rauhallisuus alkaa kameran korkeudesta. Kun kamera on silmien tasolla tai aivan hieman sen yläpuolella, katse tuntuu luontevalta eikä vieras näytä tuijottavan alaspäin tai nojaavan eteenpäin. Kannettavan oma kamera on usein liian alhaalla, joten kurssilla nostamme sen kirjapinon tai kannettavan telineen avulla sopivalle korkeudelle. Mitään kallista välinettä et tarvitse, riittää vakaa alusta, joka ei heilu kirjoittaessa.

Samalla katsotaan etäisyyttä. Istu käsivarren mittaisen matkan päähän ruudusta niin, että pää ja hartiat mahtuvat kuvaan ilman että kasvot täyttävät koko ruudun. Liian lähellä istuva vieras näyttää kireältä, liian kaukana istuva katoaa huoneeseen. Harjoitusjaksolla jokainen ottaa kolme koekuvaa eri etäisyyksiltä ja valitsee niistä sen, jossa hartiat ovat rennot ja katse osuu suoraan linssiin.

• Kamera silmien korkeudelle, ei alapuolelle
• Etäisyys noin käsivarren mitta
• Vakaa alusta, joka ei värise kirjoittaessa

Kehystys: paljonko tilaa pään yläpuolelle

Kehystyksessä noudatamme yksinkertaista sääntöä: silmät sijoitetaan noin kuvan ylimmän kolmanneksen kohdalle, ja pään yläpuolelle jää kapea tyhjä kaista. Jos tilaa on liikaa, kuva näyttää painuneelta, ja jos pää osuu ylälaitaan, vieras vaikuttaa ahtaalle puristetulta. Hartiat saavat näkyä, mutta kuvan ei tarvitse rajata koko yläruumista.

Tuottajan kannalta kehystys on myös sopimus. Kun kaikilla keskustelijoilla on suunnilleen sama rajaus, ruudulla oleva ruudukko näyttää tasaiselta ja tallenne on helppo leikata. Siksi kurssin tuottajaosuudessa sovitaan ennen koelähetystä yhteinen rajaus ja pyydetään vierasta korjaamaan omaa kuvaansa tarvittaessa. Korjausohje annetaan lyhyesti ja ystävällisesti: nosta kameraa hieman tai siirry vähän taaksepäin.

Tausta, joka ei vie huomiota

Hyvä tausta on tavallinen. Seinä, kirjahylly tai rauhallinen nurkka riittää, kunhan siellä ei ole kirkkaita värejä, liikkuvia esineitä tai ikkunaa suoraan selän takana. Ikkuna takana tekee kasvoista tummat, koska kamera mittaa kirkkaan valon ja jättää kasvot varjoon. Käännä siksi tuoli niin, että ikkuna on edessä tai sivulla.

Sumennettuja ja valmiita virtuaalitaustoja emme suosittele haastattelussa, koska reunat välkkyvät, kun vieras liikuttaa päätä tai käsiä. Jos huonetta ei voi järjestää, ripusta seinälle yksivärinen kangas tai siirrä tuolia metrin verran seinästä, jotta syntyy pieni syvyysero. Kurssilla jokainen kokeilee kahta taustaa vierekkäin ja kuuntelee, kumpi jättää enemmän tilaa puheelle.

• Ei ikkunaa suoraan selän takana
• Poista taustalta liikkuvat ja kirkkaat esineet
• Vältä virtuaalitaustoja, joiden reunat välkkyvät

Kameran asetukset ja kuvan tarkkuus

Moni kamera säätää kirkkautta ja väriä jatkuvasti, ja tämä näkyy välkkymisenä, kun vieras liikkuu. Videopuhelusovelluksen asetuksista kannattaa tarkistaa, onko automaattinen valotus päällä, ja tarvittaessa lukita se, kun kuva on hyvä. Sama koskee tarkennusta: jos kamera hakee tarkennusta koko ajan, kasvot sumenevat hetkeksi aina kun vieras nojaa eteenpäin.

Tarkkuudeksi riittää useimmiten tavallinen teräväpiirto. Suurempi tarkkuus kuormittaa yhteyttä, ja haastattelussa puheen sujuvuus on tärkeämpää kuin yksittäinen terävä kuva. Siksi opetamme tarkistamaan, että kamera on valittu oikeaksi laitteeksi, sillä kannettavassa voi näkyä useita kameroita. Yksi napsautus asetuksissa voi korjata sen, että haastattelu alkaa väärästä kamerasta.

Nopea koekuva ennen lähetystä

Ennen jokaista haastattelua otetaan koekuva. Se on lyhyt tarkistus, johon kuuluu kolme katsetta: näkyvätkö kasvot tasaisesti, onko taustalla jotain häiritsevää ja onko rajaus sama kuin sovittu. Vieras voi ottaa kuvakaappauksen ja lähettää sen tuottajalle ennen varsinaista yhteyttä, jolloin korjauksia ehtii tehdä ilman kiirettä.

Hyvä tapa on myös katsoa kuvaa ruudulla vähän aikaa puhuen. Kun puhut ääneen, huomaat, jos pää liikkuu paljon tai jos kehystys muuttuu, kun nojaat taaksepäin. Kurssin harjoituslähetyksessä tämä tehdään pareittain: toinen puhuu minuutin, toinen kirjoittaa muistiin, mikä kuvassa häiritsi. Muistiinpanot muuttuvat vieraan omaksi lyhyeksi tarkistuslistaksi.

• Näkyvätkö kasvot tasaisesti
• Onko tausta rauhallinen
• Vastaako rajaus sovittua

Mitä välineitä ja menetelmiä oikeasti tarvitaan

Kuvaan ei tarvita kalliita välineitä. Kurssilla käytämme vakaata kameran alustaa, tavallista verkkokameraa tai kannettavan omaa kameraa ja yksinkertaista tarkistuslistaa. Uusi väline auttaa vain, jos ongelma on todella välineessä, ja useimmiten ongelma on korkeudessa, valossa tai rajauksessa.

Menetelmämme on aina sama järjestys: ensin kamera oikealle korkeudelle, sitten rajaus, tausta ja lopuksi koekuva. Kun järjestys on tuttu, vieras voi tehdä sen itse kymmenessä minuutissa ennen lähetystä. Tuottaja puolestaan saa luotettavan tavan tarkistaa kuva ilman monimutkaisia ohjeita, ja haastattelu voi alkaa rauhallisesti.